Itsesäätelyn menetelmiä lapselle

Minun oma juttuni

Mikä auttaisi lastasi rauhoittumaan? Voi olla, että joku näistä on lapselle sopiva tunteiden säätelytapa. Tai sitten mikään näistä ei vielä toimi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapsi ei osaisi rauhoittua. Oikeaa tapaa tulee vielä etsiä.

Seuraamalla lasta voit löytää tai voitte yhdessä löytää lapselle sopivan tavan. Ehkä se onkin silmien räpyttely, hiusten sukiminen tai nauhojen pyörittely sormien välissä. Kaikki keinot, jotka eivät vahingoita lasta tai toisia ihmisiä, ovat sallittuja. Mitään liian outoa ei ole. Ole avoin lapsen omille ehdotuksille.

• Kolmivuotias lapsi pärisyttelee toisella kädellä huuliaan ja toisella pyörittelee päälakensa hiuksia. Ulkopuolelta se näyttää hieman hassulta, mutta hänellä se toimii oikein hyvin. Näen lapsen toimivan näin jännittävissä tai uusissa tilanteissa ja huomaan sen olevan hänen tapansa rauhoittua. Myöhemmin käytän samaa tapaa hänen kanssaan. Silittelen ja pyörittelen lapsen hiuksia, kun hän tarvitsee apua rauhoittuakseen.

Hengityksen säätely

Hengityksen säätely on nopein ja tehokkain tapa vaikuttaa kehon rauhoittumiseen. Harjoittele lapsen kanssa eri hengitystekniikoita. Apuvälineeksi voi ottaa esimerkiksi pillin (äänettömän), höyhenhengittelyn, puhaltimen, lohikäärmeputken, saippuakuplat tai hyrrän. Tärkeää on, että lapsi harjoittelee tätä yhdessä aikuisen kanssa. Lapsi voi helposti ylihengittää eli puhkua, joka ei rauhoita, vaan enemmän aiheuttaa tilanteen pahenemista. Siksi rauhallista hengittelyä harjoitellaan etukäteen aikuisen kanssa.

Aistien rauhoittaminen

Kuulo

Musiikin kuuntelu, shantin rauhoittava ääni tai mikä tahansa muu lasta rauhoittava ääni voi saada lapsen kehon rentoutumaan ja tunteet laantumaan. Etukäteen voi tehdä esimerkiksi soittolistan kännykkään tai levylle ja napsauttaa se päälle tunteiden noustessa.

Näkö

Glitterpullon tuijottelu, lumihiutalepallon seuraaminen, kauniin maiseman tai lasta koskettavan kuvan katsominen voi olla vastaus tunteiden säätelyyn.  Jos tämä osoittautuu lapsen kohdalla toimivaksi, varusta koti tai muu ympäristö kuvin ja visuaalisin avuin. Laita kuvia lapsen ulottuville ja esiin katseltavaksi.

Haju

Tuoksukynttilä, tuoksuöljyjen tai lapsen rakkaimman pehmolelun tuoksu voi toimia lasta rauhoittavasti. Ottakaa yhden päivän tavoitteeksi tuoksutella kaikkea päivän aikana ja keskittyä hajuaistin kokeilemiseen. Keskustelkaa päivän päätteeksi havainnoistanne.

Maku

Purkan pureskelu, kylmän veden juominen pillin läpi tai kuuman juoman juominen toimivat suun ja makuaistin kautta kehoa rauhoittavasti. Voitte tehdä makuaistimuksista samanlaisen kokeilun kuin hajuaistista.

Tässä on hyvä muistaa, että ruoan ei tulisi olla tunteiden säätelykeino. Kyse tulisi olla suun toimintaan liittyvästä rauhoittumisesta, ei vatsan täyttämisestä. Makeiset tai muut herkut kannattaa siis jättää kaappiin.  

Tunto

Kosketuksella on rauhoittava vaikutus. Lapsen selän silittely, hiuksien harjaaminen, rapsuttelu tai jopa kutittelua kannattaa kokeilla. Joskus vaikea tilanne purkautuu parantavan naurun kautta.

Yhteinen lapsen ja aikuisen rauhoittava keino on halaus. Halaa lasta. Parhaimmillaan tämä yksi pieni ele voi laukaista koko tilanteen.

Jos lapsi vierastaa suoraa kosketusta, mutta haluaisi hyödyntää tuntoaistia, on välillisiä keinoja auttaa lasta. Esimerkiksi jotkut voivat rauhoittua, kun heitä ”lämmittää” pyyhkeen tai viltin sisällä. Heitä siis ”rauhoittumisviitta” tunnesankarin harteille ja sulata liian suuret tunteet lämmöllä. Voit myös silitellä höyhenellä tai rullata kehoa läpi hellästi puhtaalla maalitelalla tai erilaisilla maalipensseleillä.

Keholliset keinot

Käsien motoriikka

Erilaiset puristelupallot, limojen löllyttely tai spinnerin pyörittely toimii mieltä rauhoittavasti. Näitä löytyy erilaisia kaupoista valmiina tai eri nettisivustolta ohjeita niiden kotona valmistukseen. Itsesäätelyyn ei tarvitse välttämättä kalliita välineitä. Oman kodin tarvikkeista saa aikaiseksi vaikka mitä luovuuden avulla.

Suun hallinta

Hiljainen huuto. Hiljaista huutoa harjoitellaan huudon kautta. Tässä harjoitellaan kääntämään äänen voimakkuusnappia. Ensiksi kokeillaan normaalia ääntä ja sitten käännetään kuvitteellista volyyminappia kovemmalle, jolloin ääni kovenee ja sitten hiljemmalle, kunnes ei kuulu ääntäkään, mutta suu on auki kuten huudossa. Näin harjoitellaan suun päästämän äänen hallitsemista. Myös toisten ääninappia voi säätää. Lapsi voi kääntää aikuisen, aikuinen lapsen tai sisarukset toisiensa nappeja. Huutotilanteessa aikuinen voi muodostaa kädellä kuvitteellisen volyyminapin ja yhdessä käännetään huuto hiljaiselle.

Erilaisten äänten tuottaminen.  Suhina, pärinä, kielen naksuttelu voivat toimia tunteiden säätelyyn. Joten laita suu pärisemään, pyörittele kieltä ja kokeile yhdessä lapsen kanssa millaisia ääniä suulla voi oikein saada aikaan.

Tunteiden ulos ravistelu. Aloita päästä ja käy jokaista kohtaa ravistellen koko keho läpi. ”Valuta” tunteet läpi kehosta, kunnes ne menevät pois jaloista ulos.

Hyppiminen. Jos ravistelu ei riitä, niin hyppiminen voi auttaa. Voit hyppiä paikallasi tai pomppia esimerkiksi jumppapallolla.

Seinän työntäminen. Tässä harjoituksessa lapsi konkreettisesti menee seinän viereen ja yrittää työntää seinää. Samaa voi tehdä myös pöytää tai koululuokassa kädet pulpettia vasten ja yrittää työntää pöytää läpi lattian.

Mielikuvaharjoitukset

Lempipaikka. Lapsi voi myös sulkea silmänsä ja mennä ajatuksissa omaan rauhalliseen paikkaan puumajaan, rannalle tai mihin haluaakaan. Tähän on hyvä yhdistää rauhallinen hengittely.

Tiia Trogen

Näin teen stressiprofiilin

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki, mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja lastasi tasapainoisampaan arkeen.

Voinko opettaa itsesäätelyn taitoja lapselleni, jos en niitä itse vielä osaa?

Vaaditko lapselta enemmän kuin itseltäsi? Jos aikuisen oma itsesäätely vaatii kehittämistä, on vaikeaa opettaa lapselle itsesäätelyyn tarvittavia taitoja.