Ennakoinnin ABC

Tositarina #1

Pakkaan laukkuuni mehutetran ja riisipiirakan. Annan ne lapselleni syötäväksi, kun ajamme päiväkodista kauppaan. Kaupassa annan lapselle ostoslistan, johon olen piirtänyt ostokset, koska lapsi ei osaa vielä lukea. Pieniä tehtäviä tekemällä lapsi jaksaa kauppareissun aikana paremmin. Pian yhteiseen koriin ilmestyy leipäpussi, maito ja banaaneja. Kun voimat vähenevät, annamme toisillemme energiaa tuovia superhaleja. Jonossa leikimme ”arvaa kuka” -leikkiä.

 

Tositarina #2

Yleensä iloisesti höpöttelevä tyttö on koulun jälkeen etäinen. Nukkumaan mennessä tulevat sanat: ”Minua pelottaa”. Keskustelussa käy ilmi, että tyttö on katsonut ystävänsä kanssa tämän puhelimesta pelottavia videoita, jotka eivät sovi 12-vuotiaille. Tytön omassa puhelimessa on estoja, jotka rajaavat Youtuben ja Googlen sisältöä pois, mutta ystävän puhelimessa näitä rajoituksia ei ollut. Juttelemme yhdessä lapsen kanssa: ”Onko pelko hiiren, koiran vai elefantin kokoinen? Miten sen voisi ravistaa mielestä pois?” Tyttö kirjoittaa pelkonsa lapulle, laittaa sen huolipurkkiin ja antaa sen vanhemille, jotka ovat tarpeeksi vahvoja kantamaan lasten huolia. Sen jälkeen jatketaan puhumalla päivän kivoista tapahtumista, aiemmista mukavista muistoista ja katsellaan hyvän mielen kirjaa, johon on kerätty mukavia muistoja.

Mikä on ennakointia ja missä sitä tarvitaan?

Nämä esimerkit ovat ennakointia. Ennakoivassa kasvatuksessa yritetään etukäteen kartoittaa mahdollisia konfliktitilanteita ja miettiä, mitä silloin tehdään.

Ennakointi on haastavien tilanteiden tunnistamista etukäteen, niiden ehkäisemistä sekä toimintasuunnitelmien tekoa. Ennakointi on kuin suojateiden maalaamista, jotta onnettomuuksia ei tapahtuisi.

Ensimmäisessä esimerkissä ennakointia oli se, että ennen kauppaan lähtöä olen pakannut kassiin eväät nälkäkiukkua varten, tehnyt valmisteluja lapsen osallistamiseksi, miettinyt superhali-tekniikan väsymystä varten ja valinnut leikin jonottamisen ajaksi.

Ilman ennakointia joudumme reagoimaan tilanteisiin vasta kun ongelma on jo muodostunut. Silloin toimimme ”pakene tai taistele” -tilassa, jossa tunteet ottavat vallan ja ajatuksilla on vähemmän tilaa. Emme ole silloin parhaimmillamme, vaan selviytymistilassa, jolloin ratkaisut voivat olla huonoja: rangaistuksilla uhkaamista, palkitsemista tai tiltanteesta vetäytymistä.

Ennakointi tarkoittaa, että mietimme ratkaisuvaihtoehtoja jo etukäteen, rauhallisessa mielentilassa, jolloin  ajatuksilla on tilaa  ja toimivia ja rakentavia ratkaisuja tulee mieleen helpommin.

Kaikkea ei voi välttää ja eteen tulee odottamattomia tilanteita, mutta ennakoimalla voimme vähentää konfliktitilanteita ja päästä niissä parempaan ratkaisuun.

 

Viisi askelta ennakoivaan vanhemmuuteen

 

  1. Varaa aikaa vuorovaikutuksen vahvistamiseen lapsen kanssa

Tämä on yhdessä tekemistä, läsnäoloa, yhteyttä vahvistavaa kosketusta ja keskustelua. Käytä aikaa kiintymyssuhteen vahvistamiseen, molemminpuolisen kunnioittamisen, keskustelun ja kuuntelemisen taitojen opetteluun. Kun sanat eivät toimi, ystävällinen kosketus saattaa auttaa ja kannattaa käyttää aikaa sen löytämiseen, millaisesta kosketuksesta oma lapsi nauttii eniten.

 

  1. Kerro etukäteen tulevista tapahtumista

Joillekin lapsille varsinkin siirtymä- ja muutostilanteet aiheuttavat epävarmuutta ja nostattavat epämiellyttäviä tunteita ja vastustusta. Kun lapsi tietää mitä häneltä odotetaan, hänen on helpompi suuntautua toiveittesi mukaan. Kun kerrot jo etukäteen mitä tapahtuu, lapsella on mahdollisuus valmistautua tulevaan.

Monella neurokirjon lapsella on vaikeuksia ymmärtää ja pitää mielessään sanallisia ohjeita. Usein saattaa käydä niin, että perheen muut lapset saavat vanhempien puheista jo mielikuvan, mitä on tulossa, mutta neurokirjon lapsi jää epäselvyyteen tulevista tapahtumista. Lasta auttaa, kun hänelle jäsennetään tulevia asioita piirtämällä tai tekemällä kuvallisia listoja tai muutamista pääsanoista koostuvia listoja.

 

  1. Harjoitelkaa taitoja ennakkoon

Ennakointia voi lapsen kanssa miettiä myös taitoajattelun kautta: Mitä kaikkia taitoja tarvitsemme Linnanmäellä? Ainakin rauhassa jonottamisen taitoa ja yhdessä pysymisen taitoa (eksymisen estämiseksi). Jos joku tärkeä taito ei ole vielä hallussa tai edellisellä kerralla on tullut ilmi, että joku taito on puuttunut, sen voi harjoitella ennen seuraavaa kertaa.

 

  1. Tee etukäteen ”Mitä jos…” -suunnitelmia

Kun mietit asioita etukäteen, todennäkäisyytesi onnistua tosi paikan tullen ovat paremmat. Silloin et reagoi tilanteeseen vain tunteella, vaan myös aikaisemmin pohtimillasi toimintavaihtoehdoilla, olipa kyseessä sitten tuttu tai uusi tilanne.

Näitä on hyvä miettiä yhdessä kasvatuskumppanin kanssa, jotta voitte välttää niitä tilanteita, että samassa tilanteessa lapsi saa kahdenlaisia neuvoja tai pahimmillaan aikuiset alkavat tilanteessa lapsen edessä kiistelemään siitä, mikä tapa on parhain ohjata lasta.

 

  1. Ota avuksi konkreettiset apuvälineet

Puhelinlaatikko, viihdytysvihko ja pikkutavarapussi toimivat monien yllättävien tilanteiden kohdalla. Kun lapsi oli pieni, minulla oli kotona valmiina laatikko, johon olin varannut lasta kiinnostavaa puuhaa, jos itselle tuli tärkeä puhelu ja tarvitsin pari minuuttia rauhaa. Käsilaukussani kulki mukana viihdytysvihko sekä värikynät siltä varalta, että jäimme bussissa jumiin ruuhkaan tai kaupassa venähti. Autossa oli pikkutavarapussi mahdollisia ruuhkatilanteita tai kiukunpurkauksia varten. Kotona oli rauhoittumiseen varattu tila, jossa oli itsesäätelyvälineitä.

Isomman lapsen kanssa välineenä voi olla esimerkiksi huolivihko, johon hän voi kirjoittaa iltaisin pelottavat tai huolestuttavat ajatukset pois mielestä. Hän voi myös tallettaa kivoja muistoja omassa hyllyssään sijaitsevaan hyvien muistojen aarrearkkuun jota läpikäymällä voi vahvistaa aivojen myönteisten tunteiden alueita sekä optimismia.

 

Tiia Trogen

 

ENNAKOINNIN ABC

 

1. Varaa aikaa vuorovaikutuksen vahvistamiseen lapsen kanssa

2. Kerro etukäteen tulevista tapahtumista

3. Harjoitelkaa taitoja ennakkoon

4. Tee etukäteen ”Mitä jos…” -suunnitelmia

5. Ota avuksi konkreettiset apuvälineet

Tutustu myös:

Kuvat kommunikaation tueksi

Tilanteiden selvittäminen ja tapahtumien kulun läpikäyminen sujuvat parhaiten, kun aikuinen piirtää ne sarjakuvaksi tai sosiaaliseksi tarinaksi.

5 askelta itsesäätelyn mestariksi

”Treenaa vain silloin, kun tilanne ei ole vielä päällä.” Tämä ja muut tärkeät periaatteet itsesäätelytaitojen opetteluun. 

Näe lapsesi vahvuudet

Se miten aikuinen näkee lapsen, vaikuttaa siihen, miten lapsi käsittää itsensä. Lapsella, jolla on uskoa itseensä, on paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.

Mieti ratkaisuvaihtoehtoja jo etukäteen 

 rauhallisessa mielentilassa, jolloin ajatuksilla on tilaa ja toimivia ja
rakentavia ratkaisuja tulee mieleen helpommin.

Tutustu vertaistarinoihin

Avainsanoja arjessamme ovat ennakointi, oma rauhallinen olemus, asioiden läpikäyminen hitaasti sekä tietoisten päätösten tekeminen siitä, mihin laitamme voimamme. 

– Jonna