Lapsen haastava käytös on kuormittumista – mistä on kyse?

Tuntuuko, että lapsella on aina huono päivä? Että lapsi käyttäytyy haastavasti ja hankalasti, oli kyseessä mielekäs tai ikävä tilanne? Onko arki jatkuvaa kinaa ja riitelyä lapsen kanssa tähän tapaan, mitä Teija kuvaa:

”Olemme lähdössä  trampoliinipuistoon. Oletan, että lähtö sujuisi sutjakasti, koska olemme menossa hauskanpitoon. Kaikki meneekin toisin. Ruokailu ei edisty: pöydässä on vaikea pysyä eikä ruoka kelpaa, veljekset kinaavat siitä että toinen taas kuulemma tuijotti toista liikaa. Pukeminen ei suju, vaan eteisessä isoveli alkaa kiusaamaan pikkuveljeä, joka alkaa itkeä. Olen kiukuissani isoveljelle, lohdutan pikaisesti pikkuveljeä ja uhkaan jättää koko reissun tekemättä, jos käyttäytyminen ei parane.

Ääneni on kireä enkä jaksa enää säätämistä. Silti  pikkuveli palaa takaisin sisälle etsimään parasta pikkuautoaan, joka kuulemma on otettava mukaan, koska muuten reissu voi mennä pieleen. Autoa ei löydy eikä mikään muu lelu kelpaa, ja pikkuveli raivoaa taas. Minulla reissu on pielessä jo nyt. Mietin, että olisi helpompaa jäädä kotiin kuin yrittää lähteä minnekään.”

Lapsen haastavan käytöksen pohjalla on usein lapsen kokema kuormitus

Lapsen kokema kuormitus vähentää hänen kykyään toimia yhteistyössä muiden kanssa. Lapsilla aivojen stressiä säätelevät osat ovat vielä kehittymässä, ja lapsi  tarvitsee aikuiselta ohjausta omien tunteittensa läpi käymiseen ja hyvinvointinsa palauttamiseen. Kun lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan apuun nähden, lapsen on vaikea toimia myönteisesti. 

Kuormittumisessa voi olla kyse isoista tai pienistä asioista, jotka usein ovat hyvin yksilöllisiä. Stressiä tuottavat yleisesti mm.

– tavallisen päivän kulkuun tulleet muutokset
– se, että lapsi ei ymmärrä, mitä häneltä missäkin asiassa odotetaan,
sosiaaliset tilanteet, jotka voivat olla myönteisyydestään huolimatta kuormittavia,
– aistien yli- ja aliherkkyydet, kuten kuulon herkkyys

Neurokirjon lapsi kuormittuu muita lapsia herkemmin

Jos lapsella on neuropsykiatrisia haasteita, hän kokee monia tavalliseen arkeen kuuluvista asioista eri tavoin kuin useimmat ikätoverinsa: Lapsi saattaa esimerkiksi aistia poikkeavasti. Hänellä voi olla vaikeuksia hahmottaa syiden ja seurauksien ketjua tai ohjata omaa toimintaansa. Hänelle on vierasta kertoa omista tarpeistaan. Pelkästään puhumalla annettu tieto ei  tule ymmärretyksi.  Ei ihme, että hän saattaa joutua voimiensa rajoille useita kertoja päivässä. Haastavan käytöksen takana onkin se, että arjen tilanteet ylittävät lapsen voimat ja taidot. 

Aikuisen tehtävä on vähentää lapsen kuormittumista

Lapsi ja nuori tarvitsee ympäristöltään tukea, jotta kuormittumisen kokemus vähenee. Lasta auttaa, kun aikuinen oppii havainnoimaan, mitkä asiat ovat lapselle erityisen kuormittavia ja miten lapsi sen ilmaisee.

Tärkeää on, että aikuinen löytää keinoja, joilla kuormittumista voi vähentää, lapsi voi kokea palautumista ja päästä takaisin sellaiselle hyvinvoinnin tasolle, jossa vuorovaikutus ja arjen toiminnot voivat taas sujua. Lapsen haastavan käytöksen muuttamisen avaimet ovat aikuisten käsissä.

Tätä varten esittelemme tällä sivustolla sekä stressiprofiilityökalun että useita vinkkejä arjessa kuormittumisen vähentämiseen.

”Lasta auttaa, kun aikuinen oppii havainnoimaan, mitkä asiat ovat lapselle erityisen kuormittavia ja miten lapsi sen ilmaisee.”

Tutustu myös:

3 vinkkiä kuormittumisen tunnistamiseen

Usein kuulee sanottavan, että lapsi kiihtyy nollasta sataan ilman minkäänlaista välivaihetta. Lapsi kuitenkin viestittää monin tavoin ennen räjähtämistä, että kohta kyllä alkaa tapahtua, jollei apua anneta.

Miksi tämä lapsi kuormittuu muita helpommin?

Lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuu  helposti. Tämä voi johtua siitä, että hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt. Monille itsestäänselvät asiat ovat hänelle vaikeammin hahmotettavia.  

Stressiprofiilista työkalu avuksi arkeen

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekemiseen menee vain vartti.  Se antaa nopeasti suuren määrän tietoa siitä, kuka lapsesi parhaimmillaan on, miten hän kokee ja ilmaisee kuormitusta sekä miten häntä voi auttaa.

Tärkeää on, että aikuinen löytää keinoja,
joilla kuormittumista voi vähentää,

lapsi voi kokea palautumista ja päästä takaisin sellaiselle hyvinvoinnin tasolle,
jossa vuorovaikutus ja arjen toiminnot voivat taas sujua.

 

Tutustu vertaistarinoihin

 

 

”Tavarat ovat kateissa, alkaa olla kiire, lapsi ei halua pukea. Hän kirkuu ja potkii ja pyrkii kohti ovea, isä karjuu lasta pysähtymään ja nappaa häntä kiinni kädestä, äiti keskittyy tukevammin lukemaan äärimmäisen tärkeäksi muuttunutta uutista kesän uusista bikineistä. Kaikki ovat puolustautumiskannalla ja voimakkaan stressireaktion vallassa. Isä taistelee, lapsi taistelee ja koittaa paeta ja äiti jähmettyy ja teeskentelee kuollutta.” 
– Meri