Kohta läikkyy – 3 vinkkiä kuormittumisen tunnistamiseen

Usein kuulee sanottavan, että lapsi kiihtyy nollasta sataan ilman minkäänlaista välivaihetta.  Lapsi kuitenkin viestittää monin tavoin ennen räjähtämistä, että kohta kyllä alkaa tapahtumaan, jollei apua anneta. Viestit saattavat kuitenkin olla hyvin hentoja.

Vanhemman on hyvä opetella lasta havainnoimalla, miten oma lapsi käyttäytyy, jotta pystyy nopeasti auttamaan lasta, ennen kuin kuormitusta alkaa olla liikaa.                            

  1. Katse

Lapsen katse alkaa harhailla pitkin seinän vierustoja. Näyttää siltä kuin hän etsisi pakoväylää. Katse saattaa myös muuttua unelmoivaksi, koska hänen huomionsa on kääntynyt sisäänpäin. Lapsi selvästi miettii jotakin, joka ei suoranaisesti liity siihen, mitä haluaisimme hänen pohtivan. Katse voi olla myös tuijottava, ikään kuin hän katsoisi jonnekin sellaiseen maailmaan, josta muilla ei ole tietoa. 

2. Liikkuminen

Liikkumiseen liittyvät vihjeet on helpompi huomata. Lapsi joko pysähtyy kokonaan, alkaa liikkua tai liikuttaa jotain ruumiinosaansa levottomasti, joskus rytmisestikin. Hän voi myös alkaa naputtaa kynäänsä tai jalkaansa tai kiemurrella tuolillaan. Joskus näkee, että lapsi jähmettyy paikalleen eikä liiku ollenkaan. Voi melkein nähdä, miten hänen ihmiseläimensä on jähmettynyt kuuntelemaan korvat höröllään, mitä tilanteessa on meneillään.

 3. Äänet

Äänenvoimakkuudessa tapahtuvat muutokset on helppo huomata. Lapsen ääni kovenee tai hiljenee. Hänellä voi myös ilmetä takeltelua ja sanojen hakemista. Ja myös kiroilua. Jotkut lapset jättäytyvät täysin puhumattomiksi eikä heihin tunnu saavan mitään kontaktia. Toisilla taas saattaa käynnistyä varsinainen puheripuli, sanojen papukaijamainen toistelu tai saman kysymyksen jankkaaminen.

Nämä kaikki ovat täysin loogisia seurauksia kuormittuneessa tilassa. Lapsi etsii mahdollista vaaran tunteen aiheuttajaa, kerää sisäistä voimaansa ja valmistautuu hyökkäämään tai pakenemaan.  Samalla hän etsii kumppanuutta, jotta voi selvitä tilanteesta mahdollisimman hyvin.

Meri Lähteenoksa

Tutustu myös:

Miksi tämä lapsi kuormittuu toisia helpommin?

Lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuu  helposti. Tämä voi johtua siitä, että hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt. Monille itsestäänselvät asiat ovat hänelle vaikeammin hahmotettavia.

Näin teet stressiprofiilin

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki, mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja lastasi tasapainoisampaan arkeen.

Viisi hyötyä stressiprofiilin käyttämisestä

Stressiprofiilin tekeminen auttaa ymmärtään niin lasta kuin omaa itseäkin. Sen antaman tiedon avulla pärjäät arjen pulmatilanteissa paremmin.

Vanhemman on hyvä opetella lasta havainnoimalla,

miten oma lapsi käyttäytyy kuormituksen lisääntyessä, jotta pystyy nopeasti auttamaan lasta,
ennen kuin kuormitusta alkaa olla liikaa
   

 

Tutustu vertaistarinoihin 

 

”Meillä pärjätään, jos koulun jälkeen saa olla kotona. Huomaan, että Leo on kuormittunut, kun hän alkaa olla ärtynyt ja levoton. Leolle on vaikeaa pysyä paikallaan ja hän ääntelee paljon. Aistiärsykkeet voimistuvat: lapsi ei kestä silitystä, vaan kokee senkin kivuliaaksi. Valot tuntuvat huonolta ja kirkkaat lamput oksettavilta. Leo ei myöskään pysty tuolloin syömään.”
-Satu