Kohta läikkyy – 3 vinkkiä kuormittumisen tunnistamiseen
Asuuko teilläkin helposti tulistuva lapsi? Tai jumittuva, joka jää kiinni omaan ajatukseensa, pelkoonsa tai haluunsa? Tai sellainen sähikäinen, jonka ympärillä tilanteet kehittyvät nopeasti ja yllättäviin suuntiin?
Usein kuulee sanottavan, että lapsi kiihtyy nollasta sataan ilman minkäänlaista välivaihetta. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Lapsi viestittää monin tavoin ennen räjähtämistään, että kohta alkaa tapahtua, ellei apua anneta. Tunnistatko nuo merkit?
Vanhemman on hyvä opetella lasta havainnoimalla, miten oma lapsi käyttäytyy, jotta pystyy nopeasti auttamaan lasta, ennen kuin kuormitusta alkaa olla liikaa.
- Kohta läikkyy: Katse
Lapsen katse alkaa harhailla pitkin seinän vierustoja. Näyttää siltä kuin hän etsisi pakoväylää. Katse saattaa myös muuttua unelmoivaksi, koska hänen huomionsa on kääntynyt sisäänpäin. Lapsi selvästi miettii jotakin, joka ei suoranaisesti liity siihen, mitä haluaisimme hänen pohtivan. Katse voi olla myös tuijottava, ikään kuin hän katsoisi jonnekin sellaiseen maailmaan, josta muilla ei ole tietoa.
2. Kohta läikkyy: Liikkuminen
Liikkumiseen liittyvät vihjeet on helpompi huomata. Lapsi joko pysähtyy kokonaan, alkaa liikkua tai liikuttaa jotain ruumiinosaansa levottomasti, joskus rytmisestikin. Hän voi myös alkaa naputtaa kynäänsä tai jalkaansa tai kiemurrella tuolillaan. Joskus näkee, että lapsi jähmettyy paikalleen eikä liiku ollenkaan. Voi melkein nähdä, miten hänen ihmiseläimensä on jähmettynyt kuuntelemaan korvat höröllään, mitä tilanteessa on meneillään.
3. Kohta läikkyy: Äänet
Äänenvoimakkuudessa tapahtuvat muutokset on helppo huomata. Lapsen ääni kovenee tai hiljenee. Hänellä voi myös ilmetä takeltelua ja sanojen hakemista. Ja myös kiroilua. Jotkut lapset jättäytyvät täysin puhumattomiksi eikä heihin tunnu saavan mitään kontaktia. Toisilla taas saattaa käynnistyä varsinainen puheripuli, sanojen papukaijamainen toistelu tai saman kysymyksen jankkaaminen.
Nämä kaikki ovat täysin loogisia seurauksia kuormittuneessa tilassa. Lapsi etsii mahdollista vaaran tunteen aiheuttajaa, kerää sisäistä voimaansa ja valmistautuu hyökkäämään tai pakenemaan. Samalla hän etsii kumppanuutta, jotta voi selvitä tilanteesta mahdollisimman hyvin.
Tärkeää on, että aikuinen löytää keinoja, joilla kuormittumista voi vähentää, lapsi voi kokea palautumista ja päästä takaisin hyvinvoinnin tasolle, jossa vuorovaikutus ja arjen toiminnot voivat taas sujua. Lapsen haastavan käytöksen muuttamisen avaimet ovat aikuisten käsissä.
Jotta osaat toimia, kun läikkyy, tee lapsestasi stressiprofiili. Se on kätevä mutta mullistava työkalu, jonka tekemiseen menee vain vartti. Stressiprofiili antaan nopeasti suuren määrän tietoa siitä, mikä lastasi kuormittaa ja miten saat hänet palautumaan.
Meri Lähteenoksa
Tutustu myös:
Miksi tämä lapsi kuormittuu toisia helpommin?
Lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuu helposti. Tämä voi johtua siitä, että hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt. Monille itsestäänselvät asiat ovat hänelle vaikeammin hahmotettavia.
Näin teet stressiprofiilin
Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki, mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja lastasi tasapainoisampaan arkeen.
Vanhemman on hyvä opetella lasta havainnoimalla,
miten oma lapsi käyttäytyy kuormituksen lisääntyessä, jotta pystyy nopeasti auttamaan lasta,
ennen kuin kuormitusta alkaa olla liikaa.
”Meillä pärjätään, jos koulun jälkeen saa olla kotona. Huomaan, että Leo on kuormittunut, kun hän alkaa olla ärtynyt ja levoton. Leolle on vaikeaa pysyä paikallaan ja hän ääntelee paljon. Aistiärsykkeet voimistuvat: lapsi ei kestä silitystä, vaan kokee senkin kivuliaaksi. Valot tuntuvat huonolta ja kirkkaat lamput oksettavilta. Leo ei myöskään pysty tuolloin syömään.”
-Satu