Stressiprofiilin käyttö koulussa ja päiväkodissa

Stressiprofiili on yksinkertainen apuväline, jonka vanhempi voi esitellä päiväkodin tai koulun kasvattajille ja ottaa mukaan kasvatuskeskusteluihin. Sen kautta tehdyt havainnot kannattaa kirjata ylös pedagogisiin asiakirjoihin.

Stressiprofiiliin tutustumalla opettaja saa tietää, mikä pitää oppilaan toimintakykyä yllä niin, että hän jaksaa oppia.

Stressiprofiilin tekemisestä on koulussa tai päiväkodissa kahdenlaista etua. Sen avulla saa tietää, mitä koulussa tai päiväkodissa:

  • Voidaan ottaa huomioon, jotta lapsi kuormittuisi päiväkodissa vähemmän ja hänen toimintakykynsä ja oppimiskykynsä pysyisi hyvänä.   
  • Kannattaa tehdä, kun kuormittumien on käynyt liian raskaaksi ja lapsen toimintakyky ja oppimiskyky ovat huonontuneet ja tarvitaan palauttavia toimenpiteitä.

Löydöt muistiin pedagogisiin asiakirjoihin

Kun vanhemmat ja kasvattajat jakavat toisilleen omat huomionsa lapsen kuormittumisesta ja palautumiskeinoista, saadaan yhteiset opit hyvään käyttöön.

Keskustelussa tehdyt havainnot kannattaa kirjata ylös pedagogisiin asiakirjoihin kuten lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai koulussa esim. erityistä tukea saavan oppilaan HOJKSiin. Niihin on hyvä palata seuraavan keskustelun myötä ja täydentää havaintoja. Näin syntyy kattava näkemys siihen, miten koulussa ja kotona voidaan ylläpitää lapsen toimintakykyä – ja samalla siis oppimiskykyä.

Vanhemmille ja opettajille on usein hyvin selvää se, millainen lapsi on parhaimmillaan ja kuormittuneimmillaan, kannattaakin keskustelu ohjata siihen, millainen lapsi on välimaastossa eli silloin kun kuormittumista on kerääntymässä. Tämä auttaa tunnistamaan, milloin on se hetki, kun viimeistään on toimittava, ettei lapsen toimintakyky lopu ja lapsi reagoi esim. räjähtämisellä, aggressiolla tai lukkiutumisella.

Koska jokainen lapsi, myös neuropsykiatrisia haasteita omaava lapsi, on yksilöllinen, niin kuormittavissa kuin palauttavissa tekijöissä on yksilöllisiä eroja. Se, mikä yhdelle lapselle on jossakin tilanteessa rentouttavaa, voi olla toisessa tilanteessa voimakkaasti hermostuttavaa. Lapsen yksilöllinen tunteminen auttaa opettajaa suunnittelemaan luokan arkea, ja siihen stressiprofiilin tutkiminen on hyvä työkalu.

 

Eliaksen stressimittari


Ylläolevassa
 esimerkissä on ekaluokkalaisen Eliaksen stressimittari, joka on tehty yhdessä alkusyksyn tapaamisessa huoltajan ja opettajan kesken.

Elias opiskelee yleisopetuksen ryhmässä. Eliaksella on asperger, ja hänen suurimmat haasteensa liittyvät sosiaalisiin suhteisiin, vaikeuksiin tulkita toisten käytöstä sekä vaikeuksiin ymmärtää syy- ja seuraussuhteita.

Useimmat ongelmat koulussa liittyvätkin juuri näihin tilanteisiin jolloin Elias joutuu jatkuviin kiistoihin kavereidensa kanssa ja raivostuu tai parahtaa itkuun.

Parasta Eliaksen kannalta on, että opettaja strukturoi päiväohjelman kuvin ja käyttää runsaasti kuvaohjausta. Elias myös tarvitsee päivään mikrotaukoja, ja hän saa esim. vetäytyä luokassa säkkituoliin lepäämään, jos tehtävät on jo tehty.

Elias tarvitsee välitunnilla usein aikuisen apua selvittämään, mitä luokkakaverit käytöksellään tarkoittavat. Vaikeita tilanteita on hyvä ratkoa aikuisen kanssa piirtämällä tapahtuneesta sarjakuva ja miettimällä, mitä kukin sanoi ja ajatteli.  

 

Tutustu myös:

Näin teet stressiprofiilin

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki, mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja lastasi tasapainoisampaan arkeen.

Viisi hyötyä stressiprofiilin käyttämisestä

Stressiprofiilin tekeminen auttaa ymmärtään niin lasta kuin omaa itseäkin. Sen antaman tiedon avulla pärjäät arjen pulmatilanteissa paremmin.

Miksi tämä lapsi kuormittuu toisia helpommin?

Lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuu helposti. Tämä voi johtua siitä, että hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt. Monille itsestäänselvät asiat ovat hänelle vaikeammin hahmotettavia.

Stressiprofiilin avulla syntyy kattava näkemys

siihen, miten koulussa ja kotona voidaan ylläpitää lapsen toimintakykyä – ja samalla siis oppimiskykyä.

 

Stressiprofiili HOJKS-keskustelussa

Lopuksi pyysin, että nämä löydökset kirjattaisiin HOJKSiin. ”Voimmehan me nämä havaintonne sinne ylös laittaa”, vastasi opettaja. Siellä ne nyt ovat kirjattuna ja näkyvät kaikille lastani opettaville opettajille ja ovat pohjustuksina tukitoimille, seuraaviin keskusteluihin ja seuraaville opettajille. Ei mennyt keskusteluhetkemme hukkaan.

– Teija