Aikuisen oma toiminta ja tunnesäätely vaikuttavat lapsen toimintaan

”Älä huuda minulle”, vanhempi saattaa huutaa kiukuttelevalle lapselleen.  Jos aikuisen oma itsesäätely vaatii kehittämistä, on vaikeaa opettaa lapselle itsesäätelyyn tarvittavia taitoja. Tällä tavalla sanot lapselle, että ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee mitä minä sanon”. 

Tutkimuksissa on todettu, että aikuisen antamalla mallilla on suurempi voima kuin sanoilla. Ole siis sitä, mitä haluat lapsesi olevan. Kunnioittamalla saat kunnioitusta. Kuuntelemalla lasta opetat lasta kuuntelemaan. Rauhallisella puheella opetat lasta puhumaan rauhallisesti.

Ei haittaa yhtään, vaikka et juuri nyt osaisi jotakin taitoa. Taitojen opettelu voi olla yhteinen projekti. Lapselle tekee hyvää nähdä, että myös aikuiset harjoittelevat uusia taitoja ja välillä tapahtuu myös epäonnistumisia. Ei kuitenkaan kannata luovuttaa. Samalla voi oppia myös muita hyviä taitoja, kuten anteeksipyyntöä hermostumisen jälkeen sekä sinnikkyyttä siinä, että ei lopeta itsesäätelyharjoitteluja, vaikka aluksi epäonnistuisi.

Suhteuta odotukset ja ohjeet lapsen ikään ja kehitystasoon  

Joskus aikuiset vaativat enemmän lapsiltaan kuin itseltään, vaikka se onkin täysin nurinkurista. Lapsen aivojen kehitys on kesken, varsinkin otsalohkon. Miten voimme käskeä kouluikäistä hallitsemaan tunteensa joka tilanteessa, jos me aikuisetkaan emme aina pysty, aivan täysin kehittyneillä aivoillamme. Lasta kohtaan olevat odotukset tulisi suhteuttaa lapsen ikään ja kehitystasoon.

Neurokirjon lasten sosiaalisten taitojen kehitys on muita ikäisiään hitaampaa, ja lääkärit saattavat sanoa että esimerkiksi kouluaan aloittelevan lapsen iästä voi vähentää jopa kolmanneksen.

Lisäksi lasta tulisi ohjeistaa ja opettaa aina ikätasonsa mukaisesti. Esimerkin voima on paras malli, koska siinä ei voi mennä vikaan. Jos lapsen ja aikuisen vuorovaikutussuhde on kunnossa ja kunnioitus molemminpuolista, niin lapsi haluaa ottaa mallia aikuisesta. Lapsi seuraa mitä aikuinen tekee ja matkii sitä. Pieni lapsi enemmän mekaanisesti, suurempi omaksuu myös aikuisen ajattelumalleja ja maailmankuvaa.

Ärtyisyys tarttuu aikuiselta lapselle 

Aivojemme peilisolujen eli empatianeuronien takia on tärkeää, että aikuinen pysyy rauhallisena. Aivomme peilaavat toistemme kasvonilmeitä, ääntä ja liikkeitä. Lapsi peilaa tilanteessa olevaa aikuista. Ärtynyt aikuinen lisää lapsen ärtyneisyyttä ja rauhallinen aikuinen rauhoittaa lasta.

Aikuisen oma tunteiden hallinta ja itsesäätely vaikuttavat paljon siihen, miten tilanne etenee ja millainen jälki kohtaamisesta jää kumpaankin osapuoleen.

Tapahtumaketju kulkee seuraavanlaisesti: lapsen käyttäytyminen  > aikuisen reaktio  > lapsen reaktio

Aikuisen reaktio määrittelee sen, mihin suuntaan tilanne kehittyy

Jos aikuinen tiuskii, tuittuilee, pahimmassa tapauksessa haukkuu lasta toivottamaksi, hän saa samaa takaisin. On turha odottaa lapselta hyvää käytöstä, jos itse emme tee niin.

Se, että aikuinen saa pidettyä itsensä tyynenä ja rauhassa, ei ole helppoa. Se vaatii aikuiselta hyvää itsetuntemusta, tunteiden hallintaa ja itsesäätelyä. Miten pystyy olemaan provosoitumatta ja menemättä mukaan lapsen tunteenpurkauksiin?

Vastaus löytyy välistä. Lapsen käyttäytymisen ja aikuisen reaktion keskellä on väli. Pieni hetki, joka erottaa teon ja reaktion. Tämä pieni väli on se, jossa vanhemman tulee pysähtyä hengähtämään ja miettimään seuraavaa siirtoa. Tässä välissä on mahdollista valita, mihin suuntaan haluaa tilannetta viedä.

Lapsen itsesäätely lähtee aikuisesta
Kyse ei ole siis vain lapsesta ja lapsen käyttäytymisestä. Aikuisen täytyy tarkastella myös itseään. Kun harjoitat lapsen kanssa itsesäätelyharjoituksia, niin mieti niitä myös omalta kannaltasi. Miten hallitsen tunteitani ja toimintaani?  Jos en vielä hallitse niitä riittävästi, mitä minun tulisi tehdä, että sisäistäisin nämä taidot?  Opettelenko ensin itse vai harjoittelemmeko yhdessä?

Tiia Trogen

Aikuisen itsesäätelyn keinot

Hyvien itsesäätelytaitojen avulla pysyt pidempään rauhallisena. Rauhallisella mielellä pystyt ajattelemaan paremmin.

Vertaistuesta voimaa

Vertaistuki parantaa vanhemman omaa jaksamista. Vertaistuen kutta saa konkreettisia neuvoja muilta vanhemmilta, jotka ovat jo ratkaisseet samoja haasteita.