Näe lapsesi vahvuudet

Jokainen meistä on oma uniikki yhdistelmänsä tietoa, taitoja, vahvuuksia ja ajatuksia. Jokaisessa on hyvät puolensa ja myös kehityskohteensa.

Se millaisena aikuinen näkee lapsen, vaikuttaa siihen, millaisena lapsi käsittää itsensä. On tärkeää nähdä lapsi ensisijaisesti hyvänä ja tuoda esiin lapsen yksilöllistä osaamista ja taitoja. Liiallinen negatiivinen palaute ja lapsen heikkouksien korostaminen lannistaa lasta.

Lapsella, jolla on uskoa omaan itseensä, on paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä kuin lannistuneen, joka usko omiin kykyihinsä on heikko.

Toisiin vertailu ei kannata. On parempi kysyä, miten tämä lapsi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana, kuin verrata häntä naapurin lapseen tai luokkatoveriin.

”Älä vertaa lastasi muihin lapsiin. Kuuta ja aurinkoa ei voi verrata toisiinsa. Ne paistavat, kun on heidän aikansa.”

 

Riskien bongaamisesta hyvän huomaamiseen

Mielemme kiinnittää enemmän huomiota negatiivisiin asioihin, uhkakuviin ja riskeihin. Tämä on ollut tärkeää biologisen selviytymisemme kannalta. Nykyaikana se kuitenkin tarkoittaa, että aivojemme hälytysjärjestelmä on ylivirittynyt suhteessa ympäröiviin uhkiin.

Voimme onneksi vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiomme. Se, että kiinnittää huomionsa enemmän hyvään kuin huonoon, on päätösasia.

Hyvien asioiden bongaus myös palkitsee. Kun kiinnitämme huomiomme hyvään, näemme sitä yhä enemmän.

Se susi, mitä ruokit, kasvaa.

 

Vilkas vai energinen? Keskittymiskyvytön vai innostuva?

Millä tavalla sitten katsot lasta? Näetkö hänen puutteensa, tuleeko mieleesi uhkakuvia tai huolia vai huomaatko ensisijaisesti vahvuuksia, taitoja ja osaamista?

Samasta lapsesta voi saada hyvin erilaisen kuvan, kun häntä katsoo riskilasien tai vahvuuslasien kautta.

  • Riskilasit: Antin on vaikea pysyä luokassa paikoillaan ja hänen huomionsa herpaantuu jatkuvasti. Hän on kovaääninen ja sanoo ikäviä asioita. Ulkoilussa Antti ei kulje ryhmän kanssa, vaan tekee opettajan ohjeista poikkeavia asioita.
  • Vahvuuslasit: Antin vahvuuksia on innostus. Hän menee rohkeasti mukaan uusiin tilanteisiin. Hän ilmaisee mielipiteensä kuuluvasti ja rehellisesti. Ulkoillessa Antti kokeilee uteliaasti uusia asioita ja luovasti ajattelee asioita eri kantilta.

Kuulostaa hyvin erilaiselta. Eikö vain?

Vahvuuslasien kautta katsominen ei tarkoita sitä, etteikö lapsella olisi taitoja, joita tulisi kehittää. Hyvän kautta on kuitenkin paljon helpompaa kehittyä. Kun lapsi uskoo, että hänellä on taitoja ja vahvuuksia, hän näkee myös voivansa kehittyä ja vaikuttaa toimintaansa. Uteliaisuus on hyvä vahvuus, mutta missä sitä kannattaa käyttää? Innostuminen on positiivinen asia, mutta miten tarvittaessa säädellä sen määrää?

On tärkeää, että lapsi voi omaksua kasvun asenteen: ajattelutavan, että onnistuminen on mahdollista ja epäonnistumisista voi oppia. Lapsen on helpompi säädellä innostustaan, jos hän ajattelee sen olevan vahvuus, jota hän voi käyttää eri tavoin. Samoin lapsen on helpompi kasvattaa rohkeuttaan, kun ei ole mieltänyt itseään araksi aikuisilta kuulemiensa puheiden takia.

 

Luonteenvahvuuskartta apuna hyvän löytämisessä

  • Auttaa luokkakavereita. Kertoo hauskoja tarinoita. Yrittää uudestaan, vaikka epäonnistuu. Tarttuu rohkeasti uusiin haasteisiin. Asettuu luontaisesti ryhmän johtajaksi.

Jokaisella lapsella on vahvuuksia ja aikuisen tehtävä on auttaa lasta löytämään omat vahvuutensa.

Positiivisessa psykologiassa ajatellaan ihmisellä olevan 26 erilaista luonteenvahvuutta, jotka ovat luovuus, uteliaisuus, arviointikyky, oppimisen ilo, näkökulmanottokyky, rohkeus, sinnikkyys, rehellisyys, innostus, ystävällisyys, rakkaus, sosiaalinen älykkyys, reiluus, johtajuus, ryhmätyötaidot, anteeksiantavuus, vaatimattomuus, harkitsevaisuus, itsesäätely, kauneuden arvostus, kiitollisuus, toiveikkuus, huumorintaju, hengellisyys, myötätunto ja sisu.

Tämän jaottelun avulla on helppo miettiä lapsen vahvuuksia. Kyseleekö lapsi paljon asioita? Hänen vahvuutensa on uteliaisuus. Jakaako lapsi sisaruksen kanssa kaikki tasan? Hänen vahvuutensa on reiluus. Nostaako lapsi ystävän tippuneen repun takaisin naulakkoon? Hänen vahvuutensa on ystävällisyys. Miettiikö lapsi pitkään ennen kuin toimii? Hänen vahvuutensa on harkitsevaisuus.

On tärkeää, että myös lapsi tietää omat vahvuutensa. Siksi ne tilanteet, joissa näet lapsen käyttävän vahvuuttaan, on tärkeää nostaa esiin, vaikka seuraavasti:

  1. Havainnoi – Seuraa lapsen tekemisiä ja etsi tilanteita, joissa hän osoittaa vahvuutta
  2. Osoita ja nimeä – Kun lapsi osoittaa esimerkiksi rohkeutta, kehu ”Kun teit X, olit tosi rohkea!”
  3. Neuvo – Kerro missä vahvuus on hyödyksi
  4. Anna myönteistä palautetta – Kehu vahvuuden käytöstä

On myös hyvä muistaa, että vahvuuksia voi muokata ja oppia! Toivottuja vahvuuksia voi harjoittaa ja kehittää.

Vahvuuksia voi tutkia esimerkiksi seinätaululla tai vahvuusviholla:

Lapsen kanssa voi myös askarrella seinätaulun, johon kirjoitetaan/piirretään lapsen luonteenvahvuuksia, taitoja ja osaamisia. Lapsen ja vanhempien omien havaintojen lisäksi myös sisarukset, vanhemmat, isovanhemmat, varhaiskasvattajat ja opettajat voivat lisätä tauluun omia havaintojaan.

Toinen tapa on tehdä vahvuusvihko, johon kirjoitetaan muistiin niitä tilanteita, jossa lapsi on käyttänyt jotain vahvuuttaan. Vihko voi myös olla päiväkirjamainen, jossa lapsi miettii omia vahvuuksiaan ja sitä, miten osaa käyttää niitä ja mitä hyötyä niistä on. Lapsi voi kirjoittaa muistiin myös muissa ihmisissä havaitsemiaan vahvuuksia.

Vahvuusbongausta voi tehdä myös koko perheenä ja kirjata jokaisen perheenjäsenen vahvuudet esimerkiksi jääkaapin oveen. Näin ne ovat koko ajan näkyvillä ja muistuttamassa, miten voimme katsoa toisiamme ensisijaisesti vahvuuksien kautta.

 

Lapsi on hyvä sellaisenaan

On hyvä muistaa, että lapsi on hyvä sellaisenaan. Ei ainoastaan silloin, kun tekee jotain toivottavaa tai käyttäytyy aikuisen mielestä hyvin. On tärkeää erottaa lapsi hänen käyttäytymisestääm. Vaikka lapsen käyttäytyminen ei olisi hyväksyttävää, on lapsi aina hyväksytty ja rakastettava. Lasta tulisi myös kiittää siitä, että on olemassa ja on juuri sellainen kuin on. Halaus, lempeä kosketus, ”Olet ihana!” -lausahdus auttavat vahvistamaan vuorovaikutusta ja kasvattamaan lapsen itsetuntoa ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta.

Tiia Trogen

Katso video positiivisesta pedagogiikasta, Erja Sandberg kertoo:

Tutustu myös:

Viisi hyötyä stressiprofiilin käyttämisestä

Stressiprofiilin tekeminen auttaa ymmärtään niin lasta kuin omaa itseäkin. Sen antaman tiedon avulla pärjäät arjen pulmatilanteissa paremmin.

Mikä motivoi lastasi?

Jokainen pyrkii toimimaan itselleen mielekkäällä tavalla. Oudoillakin reagointitavoilla on hyvä tarkoitus.

Tunnista perheenjäsentesi erilaiset temperamenttityylit

Tiesitkö mitkä kaikki ominaisuutemme liittyvät temperamenttipiirteisiimme?

Se susi, mitä ruokit, kasvaa.

Voimme onneksi vaikuttaa siihen, mihin kiinnitämme huomiomme.
Kiinnitätkö huomiosi enemmän hyvään kuin huonoon?