Miksi tämä lapsi kuormittuu toisia helpommin? 

ADHD- ja aspergerlapsi kuormittuu muita lapsia helpommin, koska hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla yli- tai alivirittynyt.

Lasten elämä on myös monin tavoin kuormittavaa. Uusia asioita ja tilanteita tulee eteen päivittäin.

Kuormitus ei ole aina pahasta. Se kasvattaa selviytymisen taitoja. Mutta ainostaan silloin, kun se ylittää aiemman taitotason vain hiuksenhienosti ja loppuu ajoissa.  

Ongelmia tulee, kun lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan apuun nähden. Silloin lapsi kokee stressireaktiota, jotka toistuvat tiheästi ja kestävät pitkään. Sekä keho että mieli uupuvat. Silloin lapsi oppii välttämiskäyttäytymistä, mutta ei uusia asioita. 

Neurokirjon lapsen ylikuormittuminen tapahtuu muita lapsia helpommin

Lapsella, jolla on neuropsykiatrisia haasteita, aistimusten säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt tai reagoida vaihtelevasti. Tämä tarkoittaa, että lapsella on erilaisia, joko voimakkaampia tai heikempiä tai häilyvämpiä aistien kautta tulleita kokemuksia elämästä. Silloin maailmasta on vaikea saada tolkkua. On kuin olisi tipahtanut outoon maailmaan, jossa oudot ihmiset elävät outoa elämää, josta ei saa selvää. 

Neurokirjon lapsen sosiaalisten taitojen oppiminen on vaikeaa ja hidasta ja oman toiminnan ohjaaminen on haasteellista. Lapsi tarvitsee ympäristöltään apua, jotta kaoottiset aistimukset jäsentyisivät järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Kuormittuneisuus voi kertoa siitä, että lapsi ymmärretään jatkuvasti väärin

Lasta kuormittaa myös se, miten hänen oudolta vaikuttavaan käytökseensä suhtaudutaan. Moittiminen, nalkuttaminen, valtataisteluun ryhtyminen sekä kiristäminen, uhkailu ja lahjonta saattavat lapsen vain syvemmälle puolustautumisreaktioon. Lapsen aggressiivisuus lisääntyy, impulssikontrolli kapenee, hän käy jähmeäksi ja sulkeutuu itseensä. Silloin lapsi tarvitsee ymmärtävää, hänet oikein näkevää, hyväksyvää katsetta.

Lasta voi kuormittaa myös se, että hänelle annetaan kykyihinsä nähden liian vaatimattomia tehtäviä. Moni ADHD- ja aspergerlapsi on kekseliäs ja hänen ajattelunsa on omaperäistä ja uudistavaa. Hän kokee turhauttavana, jos hänelle annetut tehtävät ovat liian rutiinimaisia eivätkä kiinnity mihinkään merkitykselliseen hänen elämässään.

Jatkuva kuormitus muokkaa minäkuvaa kielteiseksi

Lapsen minäkuva eli hänen käsityksensä siitä millainen hän on, syntyy vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa. ADHD- ja aspergerlapsi kokee haasteita arjessaan muistamisen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmien takia. Nämä voivat myös muokata lapsen minäkuvaa.

Jos lapsesta nähdään pelkästään se, mitä hän ei tee tai ei osaa, hän kehittää itsestään minäkäsityksen, jonka mukaan hän ei osaa eikä ole pidetty. Tämä aiheuttaa helposti itseään toteuttavia ennusteita ja epäonnistumisen kokemuksia. Siksi on hyvin tärkeää muistuttaa lapselle, kuka hän todellisuudessa on, ennakoida hankaluudet ja auttaa lasta tasoittamaan stressireaktioitaan. 

Tämän voi tehdä vaikkapa sanomalla: ”Minä tiedän, että sinä olet sellainen tyttö/poika, joka on parhaimmillaan oikeudenmukainen, kekseliäs ja avulias. Niin eiköhän me tästäkin pinteestä selvitä selkeille vesille.”

Meri Lähteenoksa

Näin teet stressiprofiilin

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki,
mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja
lastasi tasapainoisampaan arkeen.

Viisi hyötyä stressiprofiilin käyttämisestä

Stressiprofiilin tekeminen auttaa ymmärtään niin lasta kuin omaa
itseäkin. Sen antaman tiedon avulla pärjäät arjen pulmatilanteissa
paremmin.