Miksi tämä lapsi kuormittuu toisia helpommin? 

Kun muutama lapsi leikkii yhdessä, kiherrys ja kikattely kertovat, että kaikki voi olla hauskaa. 

Lasten elämä on myös monin tavoin kuormittavaa. Uusia asioita ja tilanteita tulee eteen päivittäin.

Kuormitus ei ole aina pahasta. Se kasvattaa selviytymisen taitoja, samalla tavalla kuin lihaskuntoharjoittelu vahvistaa lihasta. Mutta vain silloin, kun kuormitus ei nouse liian korkealle eikä jatku säätelemättömänä liian pitkään. Uusia taitoja oppii parhaiten silloin, kun ne ylittävät aiempien taitojen tason vain hiuksenhienosti. 

Ongelmia tulee, kun lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan apuun nähden. Silloin lapsi kokee stressireaktiota, jotka toistuvat tiheästi ja kestävät pitkään. Sekä keho että mieli uupuvat. Silloin lapsi oppii välttämiskäyttäytymistä, mutta ei uusia asioita. Pahimmillaan syntyy traumatisoitumista ja uusia ongelmia.

Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuminen tapahtuu muita lapsia helpommin.

Lapsen aistimusten säätelyjärjestelmä voi olla synnynnäisesti yli- tai alivirittynyt tai reagoida vaihtelevasti. Tämä tarkoittaa, että lapsella on erilaisia, joko voimakkaampia tai heikempiä tai häilyvämpiä aistien kautta tulleita kokemuksia elämästä. Silloin maailmasta on vaikea saada tolkkua. On kuin olisi tipahtanut outoon maailmaan, jossa oudot ihmiset elävät outoa elämää, josta ei saa selvää. 

Tuollainen peruskokemus on jo itsessään kuormittava. Se tarkoittaa myös sitä, että sosiaalisten taitojen oppiminen on vaikeaa ja hidasta.

Myös oman toiminnan ohjaaminen on haasteellista. Silloin lapsi tarvitsee ympäristöltään apua, jotta kaoottiset aistimukset jäsentyisivät järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Lasta kuormittaa myös se, miten hänen oudolta vaikuttavaan käytökseensä suhtaudutaan. Moittiminen, nalkuttaminen, valtataisteluun ryhtyminen sekä kiristäminen, uhkailu ja lahjonta saattavat lapsen vain syvemmälle kuormittumisesta heränneeseen puolustautumisreaktioon. Lapsen aggressiivisuus lisääntyy, impulssikontrolli kapenee, hän käy jähmeäksi ja sulkeutuu itseensä. Silloin lapsi tarvitsee ymmärtävää, hänet oikein näkevää, hyväksyvää katsetta.

Lasta voi kuormittaa myös se, että hänelle annetaan kykyihinsä nähden liian vaatimattomia tehtäviä. Monet asperger- ja adhd -lapset ovat kekseliäitä ja heidän ajattelunsa on omaperäistä ja uudistavaa. Hän kokee turhauttavana, jos hänelle annetut tehtävät ovat liian rutiinimaisia eivätkä kiinnity mihinkään merkitykselliseen hänen elämässään.

Lapsen minäkuva eli hänen käsityksensä siitä millainen hän on, syntyy vuorovaikutuksessa ympärillä olevien ihmisten kanssa. Neuropsykiatriset häiriöt aiheuttavat monia arjen haasteita esim. muistamisen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmien kautta. Nämä voivat myös muokata lapsen minäkuvaa.

Jos lapsesta nähdään pelkästään se, mitä hän ei tee tai ei osaa, hän kehittää itsestään minäkäsityksen, jonka mukaan hän ei osaa eikä ole pidetty. Tämä aiheuttaa helposti itseään toteuttavia ennusteita ja epäonnistumisen kokemuksia. Siksi on hyvin tärkeää muistuttaa lapselle, kuka hän todellisuudessa on, ennakoida hankaluudet ja auttaa lasta tasoittamaan stressireaktioitaan. 

Tämän voi tehdä vaikkapa sanomalla: ”Minä tiedän, että sinä olet sellainen tyttö/poika, joka on parhaimmillaan oikeudenmukainen, kekseliäs ja avulias. Niin eiköhän me tästäkin pinteestä selvitä selkeille vesille.”

Meri Lähteenoksa

 

Tutustu myös:

Näin teet stressiprofiilin

Stressiprofiili on mullistava työkalu, jonka tekoon menee vain hetki,
mutta se opettaa paljon. Sen avulla saat selville, mikä auttaa sinua ja
lastasi tasapainoisampaan arkeen.

Viisi hyötyä stressiprofiilin käyttämisestä

Stressiprofiilin tekeminen auttaa ymmärtään niin lasta kuin omaa
itseäkin. Sen antaman tiedon avulla pärjäät arjen pulmatilanteissa
paremmin.

Tunnista perheenjäsentesi erilaiset temperamenttityylit

Tiesitkö mitkä kaikki ominaisuutemme liittyvät
temperamenttipiirteisiimme?

Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, ylikuormittuminen tapahtuu muita lapsia helpommin.

Lapsella on erilaisia, joko voimakkaampia tai heikempiä tai
häilyvämpiä aistien kautta tulleita kokemuksia elämästä.

 

Tutustu vertaistarinoihin 

 

Nyt Eemelin ollessa 9-vuotias elämämme on hyvin pitkälti rakennettu sen ympärille, että poika ei kuormittuisi liikaa. Huomioimme hänen tarpeensa perheemme kaikessa arjessa.  Avainsanoja arjessamme ovat ennakointi, oma rauhallinen olemus, asioiden läpikäyminen hitaasti sekä tietoisten päätösten tekeminen siitä, mihin laitamme voimamme. 

– Jonna