Asperger-lapseni Leon kuormittuminen näkyy ärtynneisyytenä ja levottomuutena. Leolle on vaikeaa pysyä paikallaan ja hän ääntelee paljon.
Aistiärsykkeet voimistuvat: lapsi ei kestä silitystä, vaan kokee senkin kivuliaaksi. Valot tuntuvat huonolta ja kirkkaat lamput oksettavilta. Leo ei myöskään pysty tuolloin syömään. Kuormittuminen kasvaa erikoisemmissa tilanteissa ja tuntemattomissa paikoissa, jotka eivät ole lapselle tuttuja ja niihin ei liity rutiineja.
”Jos se ei ole mahdollista, tarjoan lapselle kuulosuojaimia tai jotakin muuta keinoa”
Tällaisissa tilanteissa pyrin järjestämään Leolle mahdollisuuden päästä omaan rauhaan pois siitä tilanteesta, missä me muut olemme. Jos se ei ole mahdollista, tarjoan lapselle kuulosuojaimia tai jotakin muuta keinoa, jolla hän voi säädellä ärsyketulvaa. Joissakin erikoistilanteissa meidät pelastaa puhelimen tuijotus, mutta sitä en voi käyttää arjen selvitytymiskeinona.
Koulussa päivät menevät aika hyvin, ilmeisesti siksi että päivä on niin hyvin strukturoitu. Leon lastenpsykanpolin omahoitaja, jolla nepsykoulutus, on käynyt kerran seurailemassa koulupäivää ja jutellut havaintojensa pohjalta opettajan kanssa ja antanut vinkkejä koulupäivän kulkuun.
Leolla on ollut viimeisimmän vuoden ajan tosi ihana opettaja. Opettajalla on halua ja yritystä auttaa lasta. Hän pilkkoo tarvittaessa Leolle kokeet pienempiin osiin. Opettaja myös pyrkii huomioimaan Leon kykyä ja kyvyttömyytttä ymmärtää sosiaalisia tilanteita, ja tukee häntä niissä.
”Mikä tahansa paikka, missä täytyisi suorittaa jotakin tai osallistua ryhmään, olisi liikaa”
Leo ei kuitenkaan pysty syömään koulussa. Olemme yrittäneet ratkaista tätä haastetta monilla tavoilla: opettaja on tarjonnut mahdollisuutta syödä rauhallisemmassa ympäristössä ja olemme pakanneet Leolle välipalan reppuun, mutta näistä keinoista ei ole ollut apua. Pitkät koulupäivät menevät loppua kohden sen takia levottomiksi.
Meillä pärjätään, kun Leo saa koulupäivän jälkeen olla kotona. Mikä tahansa paikka, missä täytyisi suorittaa jotakin tai osallistua ryhmään, olisi liikaa. Mihinkään sosiaaliseen ei ole enää voimia. Koulun jälkeen lapsen täytyy saada olla kotona rauhassa. Kaupassakäyntikin olisi lapselle liikaa. Sitä takkia voidaan sitten käydä vapaapäivänä sovittamassa, mutta ei koulupäivänä.
-Satu
0 kommenttia