Lapsen kuormitus ja kolme erilaista stressireaktiota

12.3.2022 | Kuormittuminen | 1 Kommentti

Lasten elämä on myös monin tavoin kuormittavaa. Neurokirjon lapsi kuormittuu vielä muita lapsia helpommin, koska hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla yli- tai alivirittynyt.
 
Uusia asioita ja tilanteita tulee eteen päivittäin. Kuormitus ei ole aina pahasta. Se myös kasvattaa selviytymisen taitoja. Mutta ainostaan silloin, kun se ylittää aiemman taitotason vain hiuksenhienosti ja loppuu ajoissa.
 
Ongelmia tulee, kun lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan apuun nähden. Näin voi tapahtua nepsylapsella monissa arjen ympäristöissä; kotona, koulussa, harrastuksissa ja myös kavereiden kanssa.
 
Kuormitukseen liittyen on hyvä tunnistaa lapsen erilaisia stressireaktioita. Niitä on tutkimusten mukaan 3 erilaista: positiivinen, siedettävä ja toksinen.
 
Positiivinen stressireaktio on normaali ja olennainen osa terveyttä kehitystä ja sitä luonnehtii lyhytaikainen hormonitason nousu. Positiivinen stressireaktio on tyypillistä kaikille lapsille esimerkiksi ensimmäisenä koulupäivänä tai kun tiedossa on esimerkiksi mukava ja kauan odotettu lomapäivä. Kyseessä on lyhytkestoinen ja ohimenevä vireystilan nousu, joka tasaantuu nopeasti kun lapsi huomaa, että on turvassa ja että asiat sujuvat hyvin jännityksestä huolimatta.
 
Siedettävä stressireaktio puolestaan aktivoi kehon hälytysjärjestelmän ja lisää lapsen valppaustilaa suuremmassa määrin. Stressireaktio voimistuu, kun lapsi altistuu jatkuville ja toistuville kuormitustekijöille; ympäristöstä tuleville säätelemättömille ärskykkeille, liian suurille odotuksille tai omasta sisäisestä maailmasta kumpuavalle vaativuudelle. Siedettävä stressireaktio pitää lapsen varuillaan ja jatkuvasti tarkkailemassa ympäristöä, jolloin myös energiaa kuluu oppimisen sijasta arjen tilanteista selviämiseen.
 
Toksinen stressireaktio taas voi syntyä tilanteissa, joissa ympäristön joustamattomuus ylläpitää  lapsella jatkuvaa stressireaktiota. Näin voi käydä, jos lapsen kuormitusherkkyyttä ei ymmärretä, jos kuormitustekijöitä ei tunnisteta ja jos, kuormituksen säätelyyn ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On tärkeä ymmärtää, että jos lapsi altistuu toistuvasti haitallisille tilanteille, jää ilman tarvitsemiaan tukitoimia päiväkodissa tai koulussa, kohtaa tarpeidensa vähättelyä ja ymmärtämättömyyttä tai kokee tulleensa jatkuvasti väärinymmärretyksi, sen seuraukset voivat lapsen terveydelle vakavat, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
 
Jos lapsi elämää jatkuvassa ylivireystilassa ja oman sietokyvyn ylärajoilla, sekä keho että mieli lopulta uupuvat. Silloin lapsi oppii välttämiskäyttäytymistä, mutta ei uusia asioita. Jatkuva kuormitus myös vaurioittaa lapsen stressinsäätelyjärjestelmää, eli  tämän stressihermostaatti voi yksinkertaisesti mennä rikki. Sen sijaan, että lapsen keho ”laittaisi lämmöt pois päältä”, se posottaakin kortisolia kehoon lakkaamatta. Näin lapsi voin joutua toksisen, jopa traumatisoivan stressin alaiseksi ja jatkuvaan taistele-ja pakene tilaan. Tällä on monia haitallisia seurauksia: 
 
-haittavaikutukset fyysiselle terveydelle
-oppiminen ei ole mahdollista
-kyky yhteistyöhön heikentyy
-tunteidensäätely vaikeutuu
-lapsi tulee toistuvasti väärinymmärretyksi
-negatiivisen palautteen määrä kasvaa
-lapsen vahvuudet jäävät piiloon
-lapsen itsetunto heikentyy
-usko omiin mahdollisuuksiin murtuu
 
Kuormituksen paremmalla tunnistamisella, sen vaikutuksiin tutustumisella sekä sen säätelyä opettelemalla on puolestaan lähtemättömät positiiviset vaikutukset lapsen hyvinvoinvoinnille ja positiiviselle tulevaisuudelle. Onkin meidän jokaisen aikuisen vastuulla oppia ymmärtämään kuormitustekijöitä ja sitä miten nepsylapsen stressitermostaatti toimii, miten sitä säädetään ja miten siitä pidetään huolta.

Tukea ja vinkkejä tähän löydät mm. 5 K Nepsyperhe verkkokurssilta, joka soveltuu yhtä lailla sekä vanhemmille, läheisille, että ammattilaisille.

Kirjoittaja: Erityisvoimia.fi yhteisön toinen perustaja, nepsyvalmentaja Riikka Seppälä

1 Kommentti

  1. Atro Niiniluoto

    En ole vanhempi, mutta löysin näiden sivujen osoitteen CP-lehdestä, jonka sain kotiini.

    Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.